Kiitelty opettajien koodaus-MOOC sai jatkoa

25.02.2016

Uudistetulla kurssilla on neljä linjaa, ja sillä hyödynnetään massakurssille sopivia, Aallossa kehitettyjä oppimisalustoja.

Koodiaapinen-aktiivit Tiina Partanen ja Tero Toivanen kertovat opettajien innostuneen koodaamisen lisäksi omien töidensä jakamisesta. Kuva Tarmo Toikkanen.

Koodiaapinen tarjoaa jälleen peruskoulun opettajille mahdollisuuden opiskella koodaustaitoja maksuttomalla avoimella verkkokurssilla eli MOOCilla. Taitoja tarvitaan jo ensi syksynä, kun ohjelmointi eli koodaus tulee Suomessa osaksi kaikkea peruskoulun opetusta.

Syksyllä järjestetty ensimmäinen Koodiaapinen-MOOC sai osallistujilta arvosanaksi 9,1 ja sen läpäisi yli 500 opettajaa. Uutta kurssia on kehitetty entistäkin paremmaksi järjestäjien kokemusten ja osallistujien antaman palautteen pohjalta.

– Opettajat kokivat MOOCin innostavaksi, haastavaksi ja hyödylliseksi oman työnsä kannalta, kertoo Koodiaapisen koordinoinnista vastaava Aalto-yliopiston tutkija Tarmo Toikkanen.

– Käytetty oppimisalusta ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen yli tuhannen osallistujan massiiviselle verkkokurssille. Uudella kurssilla olemmekin vaihtaneet sen Aalto-yliopistossa kehitettyihin Rubyric- ja A+-alustoihin. Ne mahdollistavat muun muassa vertaisarvioinnin, jolloin jokaisella on mahdollisuus saada yksilöllistä palautetta.

Luovuuden väline

Kevään kurssi käynnistyi 22. helmikuuta. Mukana on jo yli 1800 opettajaa, ja ilmoittautua voi vielä parin viikon ajan, 13. maaliskuuta asti. Kurssilla on neljä linjaa: jo syksyllä mukana olleet ScratchJr, Scratch ja Racket, sekä uutuutena Python.

– Tavoite on, että opettaja hallitsee kurssin käytyään yhden ohjelmointivälineen ja tuntee osaavansa käyttää sitä omassa työssään pedagogisesti mielekkäällä tavalla, Toikkanen kiteyttää.

Perusopetuksessa työskentelee Suomessa noin 40 000 henkilöä, joten riittävien ohjelmointitaitojen opettaminen perinteisin keinoin olisi lähes mahdotonta.

– Päivän kestäville täydennyskursseille mahtuu yleensä 20–30 osallistujaa, ja ne ovat aikaan ja paikkaan sidottuja. Koodauksen omaksuminen yhdessä päivässä on myös vaikeaa. MOOCilla asiaan ehtii syventyä, ja rytmin ja paikan voi päättää itse, kunhan vain ehtii tehdä tehtävät, Toikkanen selittää.

Miksi koodaamisen tuleminen kouluihin on sitten tärkeää?

– Koodaaminen on yksi uusi työmuoto peruskoulun palettiin – ja äärimmäisen motivoiva sellainen. Monet opettajat ovat kertoneet, että koodaamisella on saatu mukaan sellaisetkin oppilaat, joita muutoin on vaikeaa innostaa opiskelemaan. Koodaus on myös luovan ilmaisun väline; jos piirtäminen tai esseen kirjoittaminen ei onnistu, koodaus voi tarjoa hienon tavan toteuttaa itseään.

Lisätietoja:

Tutkija Tarmo Toikkanen
Aalto-yliopiston median laitos
p. 050 603 84
tarmo.toikkanen@aalto.fi

Mukaan MOOCille voit ilmoittautua tästä 13. maaliskuuta mennessä.

Koodiaapista kokoaa IT-kouluttajat ry. Lisätietoa www.koodiaapinen.fi